Kriisiviestinnän hallinta
Kriisiviestinnän hallinta
Kriisi on viestinnän tulikoe: parhaillaan kriisiviestintä pelastaa yrityksen maineen ja pahimmillaan tuhoaa sen. Ongelmallista on, että kriiseihin varaudutaan usein rakentamalla illuusiota siitä, että tilanne olisi hallittavissa. Kuvitellut kriisitilanteet ja niiden tapahtumaketjut runnotaan prosessikaavioihin, joita seuraamalla ja etukäteen asetettuihin kysymyksiin vastaamalla lopputulemaksi saadaan “vaara ohi” - tilanne. Kriiseihin on syytä varautuakankeiden toimintamallien rakentamisen sijaan kasvattamalla organisaation kriisikyvykkyyttä. Se tarkoittaa parempia taitoja viestiä, arvioida kokonaisuutta ja tehdä päätöksiä paineistetussa tilanteessa, joka on stressaava ja nopea.
Tulevaisuuden informaation levittämisestä johtuvat kriisitilanteet iskevät yhä rajummin, pitkäkestoisemmin ja aiheuttavat vakavampia seurauksia. Ihmiset edellyttävät arvojen kommunikoimista aiempaa selkeämmin ja väärän tiedon tunnistaminen muuttuu hankalammaksi. Tähän asti vääräntiedon leviämisestä johtuneilta kriiseiltä on pelastanut hyvä medialukutaito, eli kaikki viestinnän ammattilaiset ovat osanneet ammattitaitonsa puitteissa arvioida tiedon luotettavuutta sekä ihmiset ovat uskoneet auktoriteetteja, jotka näistä heille kertovat.
Vääräntiedon levittämisen muodot vaan lisääntyvät ja ne ovat entistä paremmin tehtyjä, joten yrityksiä suojaa perinteisten kriisiviestinnän prosessien sijaan vahvat arvot ja niiden kautta kommunikoitu toiminta. Faktoihin pohjautuvaan tietoon ja arvioihin pohjaavalla tarinankerronalla hoidetaan tulevaisuuden kriisejä takuuvarmasti paremmin ja nopeammin kuin pilkkua myöten viilatuilla suunnitelmilla, viesteillä ja prosessikaavioilla.
Kommentit
Lähetä kommentti